Oli kyllä oikein jouluisa, leppoisa, rauhaisa ja muutenkin isaan päättyvä fiilis kun laulelin tätä ja samalla paistelin Valion luumutähtitorttuja, joista osa näytti uunista ulos tullessaan hieman jostain mutaatiosta kärsivältä... No jaa, sopii teemaan ihan hyvin.
Mistä helskutista tämä kaikki pakkanen yhtäkkiä pamahti mestoille? Päivällä kävin heivaamassa matot ulos siivousinnon tuoman voimain tunnossa ja vannon että Pakkasukko itse jysäytti luuvitosella päin taulua. Vielä viikko sitten muistelen tassutelleeni ympäriinsä Converseissa ja syystakissa, ja nyt yhtäkkiä esimerkiksi postilaatikolla käyntiä varten täytyy varustautua perusteellisemmin kuin napajäätikölle lähtiessä.
Niin joo! Käytiin tosiaan katsomassa Hobitti. Se oli hyvä leffa se (Thorinin kulmien alta tuijotus oli ylitsepääsemättömän shekshekäshtä), ja toisaalta tykkään että Hobitista on luvassa peräti kaksi leffaa tämän ensimmäisen lisäksi, sillä sehän tarkoittaa sitä että leffoissa seurataan tarkemmin kirjan juonta ja muuta kivaa. Toisaalta taas haistan vienon rahastuksen häivähdyksen, mutta no jaa - Shut up and take my money!
Olen saanut jo muutaman joululahjan, muun muassa kaiuttimet (<3) sekä viimeisen osan Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -kirjasarjasta. Kummisetä on lahjoittanut aikaisemmat osat milloin syntymäpäivä-, nimipäivä- tai joululahjana, ja nyt sain sitten tuon Maalattujen luolien maan. Okei, olen siis avannut lahjat eikä ole vielä edes aatto, mutta tuo kummisedän antama paketti oli kertakaikkiaan pakko avata ja lukea ensimmäinen luku (ja vähän toistakin). Hillitsin kuitenkin itseni sillä Valkoparta Karjupukki on vielä kesken, ja haluan ensin keskittyä kunnolla Pratchettin mestariteokseen, ja fiilistellä sitten asianmukaisesti Untinen-Auelia (jolla on muuten suomalaiset sukujuuret btw).
Huomenna on muuten jouluaatto, ellei joku ole vielä hoksannut. Meidän perhe lähtee Mummun ja Papan luo Syömään (Kyllä. Nimenomaan isolla ässällä.) jonka jälkeen on tiedossa asiaan kuuluvaa rötväystä jolloin mm. katsotaan televisiota & nauretaan tippa linssissä vanhoille valokuville. Sitten juodaan kahvit ja availlaan joululahjat. Minä en ole tänä vuonna hommannut kenellekään joululahjoja, sillä se on yksi juttu jossa olen ihan käsi ompelemisen, päässälaskun ja saksan kieliopin lisäksi. Vähän on kyllä huono omatunto, mutta ehkä voisin tehdä jonkinlaisen aiheeseen liittyvän uudenvuodenlupauksen tai jotain vastaavaa.
Loppuviikosta saankin kolme oikeaa pullanmurusta kylään, jeii! c:
Allekirjoittanut toivottaa kaikille tämän merkinnän pariin eksyneille ja tähän saakka lukeneille hyvää joulua sekä parempaa uutta vuotta kuin tämä vuosi oli, ellen sitten satu kirjoittelemaan ennen uutta vuotta lisää diipadaapaa tänne blogosfääriin. Tosin melko varmasti kirjoitan, nettiriippuvanen kun olen, mutta ehkä en kirjoitakaan, sillä olen myös laiska. Ta-taa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti