Paljon onnea Mitääh, paljon onnea vaan

Hoksasin tuossa äsken, että olen onnistunut pitämään blogini elossa jo kokonaisen kuukauden ajan! Über.

Katsottiin eilen Kämppiksen kanssa elokuva Scott Pilgrim vastaan maailma. Oli ehkä paras leffa jonka olen tämän vuoden aikana katsonut, ja olen katsonut aika monta leffaa tämän vuoden aikana. Ensinnäkin, Scott eli päähahmo on syötävän söpö ja vähän hölmöhtävä (täysin käyttökelpoinen sana) nörttimies. En voi olla tykkäämättä. Toiseksi, Scottin kämppis. En voi olla nauramatta. Kolmanneksi, kaikki muu - dialogi, taistelut, tehosteet, Ramonan hiukset, miljoona viittausta peleihin & muihin elokuviin, puvustus, musiikki och så vidare. En voi olla hehkuttamatta.

Pitäisi varmaan pikkuhiljaa ryhtyä urakoimaan Assassin's Creed: Revelationsia ennenkuin Assassin's Creed III rynnii päälle. Aloitin Revelationsin jo viime syksynä, mutta jokin kyseisessä pelissä tökki enkä oikein päässyt vauhtiin samalla tapaa kuin AC II:sen ja Brotherhoodin kanssa (nimim. 12 h putkeen hyppelyä Firenzen, Venetsian ja Rooman katoilla, kaduilla sekä muureilla). En varmaan alitajuisesti halua luopua ihanasta Eziosta vielä.

Tänään päivällä itse asiassa juteltiin Sannan ja Kämppiksen kanssa pelaamisesta ja itseä alkoi mietityttää miten kausittaista omalla kohdalla se on. Muistelin, että kersana parasta pelattavaa kesäisin oli Ratchet and Clank, kun taas Ratchet and Clank 2: Going Commando oli ehdoton aina kevättalvisin. Nykyisin esim. Fallout: New Vegas on peli jota pelaan syksyisin ja uskallan veikata että talvella saan yhtäkkisen Skyrim-innostuksen. FUS RO DAH

Mutta se peleistä tällä kertaa - kunhan saan Revelationsin vauhtiin, uskon raportoivani Ezion edesottamuksista tännekin. Muistakaa että varoitin.

Varmaan moni teistä lukuisista lukijoista on ylläolevan tekstin olemassaolosta päätellyt, että en hukkunut Sjoen uimahalliin. Hienosti päätelty! Oli kyllä aika wtf I'm in the future -fiilis, kun uimahallin kassalla kämmenelle lätkäistiin avainranneke, jossa ei ollut avainta. Täti selitti, että sillä voi lukita minkä tahansa vaatekaapin pukuhuoneessa, joka on tuolla käytävän päässä tuon portin takana joka muuten myös aktivoituu sillä samalla elektronisella avaimella. Tervetuloa!

No ei kai siinä. Kaikesta teknologiasta huolimatta päästiin kaverin kanssa altaille saakka, ja parasta koko reissussa oli hyppylauta (korkeutta 1 m - myös kolmen metrin pudotus tuli kokeiltua kerran). Kiersin eilen Kämppiksen kanssa muutaman kaupan etsien uimavaatteita joita voi pitää julkisillakin paikoilla, ja nekin tuli nyt testattua. Ilmeni, että saatan tarvita hieman paremmin paikallaan pysyvän yläosan, mutta alaosa on oikein mukava, heh. Tosin, jos ihme tapahtuu ja perberi pienenee, joudun varmaan kuitenkin ottamaan käyttöön ne kotona olevat bikinit, sillä altaasta noussessa alaosa hieman laski.

Saimme myös mystisen stalkkaajan. Eräs nuori mies tuntui seurailevan meitä altaasta toiseen, mutta päätimme kuitenkin kaverin kanssa vasta sitten tuomita hänet epämiellyttäväksi stalkkaajaksi jos hän tulee vastaan suihkussakin.

Oli kyllä kiva reissu. Ensiviikolla sitten taas.

Ilman mitään erikoisempaa syytä tungen tähän väliin Michael Jacksonin Speed Demonin (Nero Remix).

Sitten kai vain rohkeasti kohti toista kuukautta.