Jotain niin eeppistä - Ultimate Assassin's Creed 3 Song! Kiitos tästä, SMOSH! <3
PS. Anthony on niiiin seksikäs tomahawkeineen, huppuineen ja ilmeineen. Can't stop fangirling.
AC kolmosen julkistamispäivä lähestyy, ja Revelations hengailee yhä hyllyssä lähestulkoon pelaamattomana erään nimeltämainitsemattoman Dishonored-pelin vietyä huomioni jonnekin ihan muualle. Noh, tähän väliin voisinkin ilmoittaa, että pääsin Dishonoredin loppuun tänään. Pelasin viimeisen kentän (hyvin mitättömässä) darrassa, ja en ole pelannut yhtäkään kenttää niin täydellisesti. En tappanut ketään, minua ei huomattu kertaakaan ja täten en aiheuttanut yhtäkään hälytystä. Whaat.
Nyt sitten tulee joitain juonipaljastuksia Dishonoredista, joten omalla vastuulla luette sitten.
Sain siis Low chaos -lopun, ja kaikki oli aika happy happy joy joy vaikka Outsider jäi karmimaan selkäpiitä. Kyllä kulki niskassa hyy on kun tyyppi selitti monotonisella äänellään kuinka Corvo eli elämänsä loppuun saakka onnellisena ja Emily Kaldwin Ensimmäinen, alias Emily Viisas, hallitsi valtakuntaa kivasti. Tuntuu kuin tyyppi ei oikein olisi ollut tyytyväinen lopputulokseen, tai sitten Outsider ei vaan oikeasti välittänyt - tärkeintä sille taisi olla mielenkiintoinen show. Outsider oli mielestäni muutenkin omahyväinen kiusankappale, vaikka olihan sen antamasta merkistä ja voimista tietysti vähäsen hyötyäkin.... Mutta täytyy muistaa, että Outsider oli kuitenkin mennyt lahjoittamaan merkkinsä ilmeisesti Flooded Districtin salamurhaajillekin, ja entäs Granny Rags? Mummeli kutsui rottia mestoille like a boss, ja Slackjawin pelastaminen oli tästä syystä melkoista säätämistä. Tai sitten en vain osannut. Mutta Ragsin noituus haiskahti vahvasti Outsiderilta, ja muutenkin jäi mietityttämään, että mikä Outsiderin diili oikeasti oli.
Niin ja se sydän! Olen varma, että se oli Keisarittaren sydän. Eihän sama ääninäyttelijä tietenkään välttämättä tätä tarkoita, mutta jos asia on kuten epäilen, se vain lisää Outsiderin creepiyttä entisestään.
Nyt vaikuttaa siltä että en keksi muuta kuin valittamisen aihetta, vaikka oikeasti tykkään Dishonoredista ihan tuelta, jopa Outsiderista tykkään, sekä Granny Ragsista (rauhahänensielulleen). Huomasin että kentät vaikenivat loppua kohden, mutta viimeinen kenttä tuntui sujuvan kuin tanssi - toisin kuin kolme viimeistä kenttää ennen sitä. Meinasin hermostua Lord Regentin salamurhauskeikan aikana ainakin joka toinen minuutti, kun vartijoita. Oli. Joka. Perhanan. Paikassa. En turhautuneisuuspäissäni jaksanut edes yrittää hiippailla kuulutuskeskukseen pistämään loppua Lord Regentin propagandalle, mutta ehkä ensi kerralla. Vähän tuli sellainen viba, että minulla jäi pelistä monta yksityiskohtaa juonen ja kenttien suhteen selvittämättä, mutta Dishonorediin tulee palattua varmasti vielä monta kertaa, joten enköhän ehdi saada kaiken mahdollisen selville ajan myötä.
Juonipaljastukset loppuivat tähän, voitte avata silmät.
Kävin jälleen lauantaina uimahallissa vesijuoksentelemassa ja meinasi iskeä hämmennys, kun joskus täällä blogissa mainitsemani huipputekninen portti pukuhuoneisiin johtavalla käytävällä oli epäkunnossa. Laiteeseen teipillä kiinnitetyssä lapussa luki, että leimaa vaan itsesi sisään normaalisti ja talsi pukuhuoneeseen, ja kun tein niin, joku äijä alkoi huudella minulle että "HEI SUN OLIS PITÄNY KULKEE TOSTA PORTISTA", ja kun käännyin hajamielinen "wtf man"-ilme naamalla takaisin, ukkeli jatkoi portin viisomista. Kohautin olkapäitäni ja sanoin että portti on hajalla ja että siitä ei kai voi kulkea, ja tästä seurasi neljän sekunnin awkward-tilanne kun kumpikin meistä tuijotti mysteeristä porttia eikä minulle tähän päivään mennessä ole selvinnyt, että olisiko siitä sittenkin päässyt läpi.
Lauantai-ilta meni sitten mozzarella-pesto-tomaattipitsaa mussuttaessa ja aloitellessa Sanna-serkun kanssa kämpillä Kämppiksen pitäessä meille seuraa. Illan mittaan sitten siirryttiin naapuriin etkojen jatkoille eli periaatteessa toisille etkoille, ja sieltä suorimme Warttiin. Meno oli aika rentoa ja kivaa oli, ja bändikin, muistaakseni nimeltään Delay Trees, soitti ihan hyvin. Valomerkin jälkeen lähdettiin vielä Sannan ja yhden Pallopään kanssa Karmaan. Se reissu oli kuitenkin melko lailla huti, sillä musiikki oli paskaa vaikka kello oli melkein puoli neljä ja yleensä dj:t uskaltavat jo siinä vaiheessa iltaa soittaa jo vähän menevämpääkin musiikkia kuten Prodigya, Kinfe Partya, Pendulumia, Skrillexiä ja ehkä jopa deadmau5ia - mutta ei tällä kertaa. Lähdettiin sitten Sannan kanssa kämpille tuhoamaan loput pitsasta ja nukkumaan.
Tänään sitten lähdettiin Sannan kanssa kiertämään fiilispohjalta paikalliset Cittarit ja Prisma. Hintavertailin Dishonoredin & Game of Thronesin ekan tuotantokauden ja yritin etsiä Thor-leffaa, mutta en löytänyt. Revin myös hupia Prisman lastenosaston soittorasiapöllöistä ja laitoin kaikki soimaan yhtäaikaa (I'm so hardcore). Ikuistin myös naamani Joupin Cittarissa valkoisen iPadin valokuvakansioon, ja taisi Sanna napata kuvan pärstästäni sillä mustallakin. Onneksi olkoon ja anteeksi jos joku teistä lukijoista ne kuvat sieltä löytää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti