Tässä sitä taas vältellään tehtävientekoa. Onneksi huomenna vielä ehtii. Ja ylihuomennakin varmaan. Kämpille tänään juna-asemalta käppäillessäni kohtasin luokkakaverin, jonka kanssa avauduttiin kyseisistä tehtävistä oikein antaumuksella. Mutta mikä siinä on, että kun pitäisi jotain tehdä niin ihan varmasti keksii jotain muuta tekemistä tiedustelee nimimerkki "Hei-enpä-ole-kirjoittanut-taas-blogiin-pariin-päivään- joten-kirjoitanpa-nyt-vaikka-olisi-muutakin-tekemistä". Tämä on taatusti joku universaali ikuisuuskysymys. Ja sitten kun saa viimeinkin ne tehtävät vauhtiin, tulee sellainen "what the firetruck, tämähän on helppoa kuin heinänteko! Miksi en aiemmin jo tehnyt, olisi sitten saanut hyvällä omallatunnolla kirjoitella blogiin joutavanpäiväisiä ja piirtää läpyskällä ilman olkapäillä murjottavaa syyllisyydentunnetta?"
Tuli firetruckista mieleen, että jäin totaalisesti koukkuun Smoshiin eilen illalla. Damn you, littlebro! Katsottiin siis veljen kanssa jotain kymmenen Smosh-videota, ja pakkohan niitä oli ryhtyä sitten katsomaan alusta saakka. Jotenkin hienoa seurata kuinka jätkien tyyli ja taidot kehittyvät vuosien mittaan, sillä muutama eka video on kauniisti sanottuna täyttä tuubaa. Nykyiset taas ovat jo lähes täydellisiä täydellisyyden kiteytymiä, otetaan nyt vaikka jo tässä blogissa kerran hehkutettu Ultimate Assassin's Creed 3 Song.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti