Birdeää bäivää gaigille :---D Oikeastaan olisi pitänyt kirjoittaa jo eilen, oli meinaan nääs sen verran kaikenlaista häröä tapahtumaa. Siinä vaiheessa kun köllähdin koneelle oli kuitenkin jo niin myöhä, ettei aivotoimintaa piisannut muuhun kuin LaeppaVian videoille repeilyyn, ja itse asiassa meikäläiseltä taisi loppua virta jo ennen kahtatoista, mikä on aika harvinaista.
Viikonloppu oli täynnä kaikkea hienoa. Ensinnäkin, ostin sen sheikkerin ja testailtiin sitä onnistuneesti sitten Sannan kanssa perjantaina (tequila- ja limemehuhässäkät oli aika jänniä) ennen kuin lähdettiin Karmaan. Karmassa treffasin ReettaH:n veljineen ja poikakavereineen, ja tulihan sitä tanssilattiallakin heiluttua ja juotua mm. autenttinen margarita, kun noista kotikutoisista drinksuista tosiaan puuttui Triple Sec (hemmetin kallista litkua se!). Ehdotin samaa drinkkiä Reettallekin - kun hän kysyi, että millainen juoma on kyseessä, baarimikko täräyttää runnoessaan limesiivua antaumuksella lasinpohjalle että "ei tämä ainakaan hyvää ole". No jaa, kyllä se minun mielestäni ihan hyvää oli, tai ainakin se vähä minkä sain lasista suuhun saakka (se typeränmuotoinen cocktail-lasi minun hyppysissäni tarkoittaa väistämättä sitä, että juoman saa loppujen lopuksi imeskellä paidanhelmasta, eikä välttämättä aina oman).
Lauantai oli täynnä toimintaa, muun muassa laskettelua. Laskettelukohteena oli Simpsiö, ja lensin rinteessä ainoastaan kahdesti ilman suurempia seurauksia, vaikka jännitti ihan possuna lähteä laskemaan parin vuoden tauon jälkeen kun kauhukuvat katkenneista raajoista kummittelivat kivasti. Ei minulla mikään raaja koskaan ole katkennut, mutta kummasti tulee iän mukana tuota itsesuojeluvaistoa, josta syytän kaikkia näitä mainioita kauhukuviani. No, olihan se laskettelu kuitenkin yhtä mahtavaa kuin ennenkin kun pääsin vauhtiin. Myös rinteen huipulla törröttävä tähystystorni tai mikälie tuli vallattua Jannen kanssa, vaikka tuntui että kunto jäi suosista portaitten alapäähän polttelemaan sätkää kun minä lähdin puuskuttamaan määrältään vähän alle miljoonalta (tarkalleen yhdeksältäsadaltakahdeksaltakymmeneltäkahdeltatunhanneltaviideltäsadaltaseitemältäkymmeneltä kuudelta) tuntuvaa porrasta ylös laskettelumonot jalassa. Mutta oli kyllä hyvä fiilis päästä sitten ylimmälle tasanteelle, vaikka olikin pakko todeta että "en näe paskaakaan, kapteeni" kun oli niin pilvistä ja lumisateista. Se tornin huojuminen tuulessa tuntui myös aika höpöltä, varsinkin kun on tällainen lievä akrofoobikko kuten minä.
Sunnuntai oli sellainen kiva laamailupäivä, satunnaista torkahtelua, YouTubea ja mitähän sitä söis -mietiskelyä. Tuo torkahtelu vähän kostautui sitten yöllä, kun oli ihan ihmeellinen fiilis eikä meinannut saada nukuttua ollenkaan. Pyörin sängyssä kuin paraskin väkkärä, ja suunnilleen pari sekuntia sen jälkeen kun viimein sain unen päästä kiinni kännykän herätys alkoi vaatia ylösnousemusta (kännykkä: "because fuck you, that's why). Univelka näkyikin sitten aika dramaattisesti päivän aikana - projektin_hallinnan työroolijako meni esimerkiksi niin, että Sanna oli se tyhmä ja minä se laiska, kaikki keskustelut suorastaan henkivät lapsekasta innostuneisuutta (=lapsellista mölinää) ja kännykkäni joutui kidnapatuksi Tamagomestaruuden nimissä. Kämppistä kävikin sääliksi, kun hänen tuntinsa alkoivat vasta päivän loppupuolella ja hän joutui seuraamaan lähietäisyydeltä minun ja Sannan aivoriiheilysuunnitelmia ja Jennin solujen leviämistä koko loppupäivän.
Illalla sitten tosiaan aivoriiheiltiin Hovifilosofin aka Sannan kanssa projektin_hallintaa varten, ja tuunasin mm. huulirasvani niin että nyt siinä lukee että ORWEGIA ORMULA. Hihiteltiin tuollekin Sannan kanssa se puolitoista minuuttia, joten arvaatte varmaan jotta meidän maanantainen aivoriihemme oli melkoinen menestys projektin_hallinnan kannalta.
Tänään onkin sitten ollut hiljaisempi päivä. Näin aamulla unta kiinalaisesta ruoasta, kuultiin Kanadassa työharjoittelussa käyneen kokemuksista, tietoverkkojen tunnilla oli kiintoisaa asiaa Internetistä ja päivällä oli taas pakko nukkua sellaiset kevyet kahden tunnin päikkärit ennen kuin lähdin Sannalle saattamaan loppuun eilen aloittamamme upean aivoriihen tuotokset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti