Jäätävä anime- ja pelirant, s'il vous plaît

DOES: Shura

Pitkästä aikaa animemusaa kehiin :D Kyseessä siis letkeän perseilyn ja satunnaisen eeppisyyden voimalla etenevä Gintama, josta on tullut yksi suosikkisarjoista syksyn aikana. Gintaman lisäksi sellainen sarja kuin Assassination Classroom on päässyt todella korkealle uusien suosikkien listassa, ja myös OnePunch-Manin päättymistä odottelen jotta saan katsoa kaikki jaksot sitten yhteen putkeen >:D Jos muuten kiinnostaa, niin minulta löytyy profiilit Animewatcherista (edit: sivustoa ei, harmi kyllä, ole enää olemassa :( T: Kahii armon vuonna 2018) sekä MyAnimeListista (edit: myös tämä sivusto on tainnut potkaista tyhjää. Tai sitten ei. Joka tapauksessa, en itse käytä enää. T: sama kuin viimeksi). Syksyn aikana onkin tullut vahdattua animea ihan tuelta, mikä on ollut ihan mukavaa kun on viimeinkin moiseen aikaa. Esimerkiksi tuo mainitsemani Assassination Classroom oli aivan valtavan hyvä, ja olen miettinyt sarjan katsomista uudestaan lähiaikoina - toiminta, hahmot ja juoni on erinomaisissa kantimissa, ja odotukset ovat melko korkealla toisen tuotantokauden suhteen :D Tykkään siitä kuinka epätavallinen mutta samalla arkinen AssClass on, ja kuinka paljon syvyyttä jokaiseen hahmoon on saatu. Myös satunnainen wtf-huumori on pelkkää plussaa :D

OnePunch-Mania minulle suositeltiin jo muutama vuosi sitten, kun se alkoi ensimmäisen kerran ilmestyä nettisarjakuvana. Valitettavasti ystävä, joka alunperin suositteli sarjaa, on päässyt jotenkin karkaamaan kokonaan kontakteistani enkä ole nähnyt tyyppiä sen yhden kerran jälkeen kun hän sattumalta poikkesi kirjastoon ja satuin olemaan tiskissä :( Joka tapauksessa, varsinaisesti sain aikaiseksi tutustua OP-Maniin vasta tänä keväänä, kun ryhdyin lukemaan nettisarjan pohjalta piirrettyä mangaa. OP-Man kyllä koukutti samantien, sillä jo pelkästään päähahmo Saitaman eeppinen ja vaaraauhkuvan voimakas design on aivan parhautta:

 

...Ja Saitama on siis tämä alempi heppu :D

Nyt siis odottelen, että saavat OP-Manin purkkiin animena, ja ai satan kun kaikki tumblr.issa kiertävät giffit kyseisestä sarjasta näyttää hyvältä! Ja myös manga on, kuten kuvasta näkyy, suht yksityiskohtaista ja silmiähivelevää :3 5/5, suosittelen!

Olen joskus hehkuttanut sellaista mangaa kuin Gangsta. täällä blogissa, ja olen tosiaan katsonut siitä tehdyn animen, kun se tänä kesänä julkaistiin. Olin kyllä lievästi pettynyt, sillä vaikka tarina on mielestäni hyvä, hahmot mielenkiintoisia ja sarja on mangana todella rouhea, animena ei vaan iskenyt. Tämä kokemus saattaa tosin johtua siitä, että katsoin jaksot sitä mukaa kun ne ilmestyivät - fiilis jäi ehkä siksi niin sirpaleiseksi ja epäselväksi (tästä syystä haluan katsoa OP-Manin yhteen menoon). Kaiken huipuksi Gangsta.n animena julkaissut studio meni konkkaan, eikä toista kautta luultavasti tule, mikä on toisaalta harmi. Oh well, minä olen tyytyväinen niin kauan, kun manga jatkuu :D

Myös sellainen ikuisuussarja kuin Bleach on ollut työn alla. Muistikuvieni mukaan aloitin Bleachin katsomisen joskus vuonna 2008, ja edelleen on monta kymmentä jaksoa katsomatta xD Jäin moneksi vuodeksi jumiin Bount-arcciin, ja ihan syystä - se oli aivan jäätävän tylsää, hidastempoista, turhaa ja täysin yhdentekevää huitomista. Kun tosiaan minulla on sellainen masokistinen filosofia animenkatselun suhteen, että vaikka olisi kuinka hirvittävän pitkäveteinen filleri, se pitää katsoa. Vähän ehkä mielipuolista, ja sitten vielä kehtaan valittaa että kun on perseestä fillerit vaikkei niitä kukaan pakota katsomaan :D Mutta joo, onneksi Arrancar-arc hyvitti kärsimykseni Bount-kärvistelyn jälkeen. Olen siis lukenut Bleachia mangana, ja Grimmjow on edelleen suosikkihahmo - vaikka myös sellainen liero kuin Nnoitra herätti hahmona mielenkiinnon nyt kun tyypin taistelut animena katsoin. Joku näissä häiriintyneissä pahiksissa vaan sytyttää.

Animen lisäksi kulutan vapaa-aikani Assassin's Creedien hakkaamiseen. Siis ihan tosissaan, olen sarjan suuri fani (ainakin Brotherhoodiin saakka) mutta tällä hetkellä kolmonen, nelonen ja Rogue on kesken tai aloittamatta :D Revelationsin sentään puljailin läpi muutama päivä sitten, mutta on tämä säälittävää. Mutta totesinpa Kallelle Revelationsin pelattuani, että kuvittelenko vaan vai onko AC-sarjan tarinankerronta ottanut roimasti takapakkia sitten kakkosen ja Bro-Hoodin, kun Revelationsin lopussa tarina meni todella sekavaksi... Vai johtuuko tämä vaan siitä, että viime pelikerrasta on liikaa aikaa? Anyways, siirryin kolmoseen ja jätin Revelationsin jäähtymään, vaikka sadoittain sivutehtäviä ja kymmenittäin perhanan epätäydellisesti synkronoituja sekvenssejä jäi tallennukselle kummittelemaan.

Kolmosen pariin palatassa fiilis oli hyvä ja hyräilinkin iloisesti Smoshin Ultimaattista ACIII -biisiä ensimmäiset puoli tuntia, kunnes aloin törmäillä bugeihin. Yhdessä sivutehtävässä pitää mennä tähystelemään ufoa (...okay, sounds fake but... okay) jollekin pirun kukkulalle jolla joku npc-emäntä pesee pyykkiä, mutta kun pääsen alueelle, siellä ei ole yhden yhtä johtolankaa, jota tutkia. En toki tehnyt aiheesta ammattitaitoista tiedonhakua, vaan pyörin kukkulalla kuin vyötiäinen ja kiusasin npc-parkaa yrittämällä sukeltaa tyypin pesusoikkoon. En vieläkään tiedä että mikä kyseisen tehtävän juju on, ja luulen että selvittämättä jää. Ärsyttää myös suunnattomasti, kun peli heittää yhtäkkiä naamalle satunnaisia sivutehtäviä tyyliin "pysäytä tuo siviiliä jahtaava punatakki!" tai "hätistele roistot kauppiaan kimpusta!" Siis. Tulee kauhea stressi tuollaisista ja Ratonhnhaké:tonilla on just nyt koira silitettävänä, että älä peli viitti.

Ja kyllä, kiitos kysymästä, odotan aivan valtavalla innolla Fallout nelosta. Henrin kanssa kyllä vähän spekuloitiin että kuinkahan jännän paketin Bethesda mahtaa saada aikaan. Itselle New Vegas on todella erityinen peli, ja rakastan yli kaiken sen avointa maailmaa, josta välittyy juuri oikeanlainen villi länsi -meininki. Henri meinasi, että New Vegasin omalaatuinen fiilis on juurikin Obsidianin aikaansaannosta, ja huomaan kyllä että Bethesdan työstämä Fallout 3 ei todellakaan iskenyt samalla voimakkuudella kuin NV. Aion joka tapauksessa hommata Fallout 4:sen kun aika on käsillä, sillä vaikka en itse virallisesti PS4:sta omistakaan, Kalle antoi omansa minulle hoitoon Japaninreissun ajaksi :3

Sen lisäksi, että kulutan aikani animeen, tumblr.iin ja ääskriidiin, käyn myös ihmisten ilmoilla lenkkeilyn ja kavereilla kyläilyn muodossa. Mm. Sannan ja Jeren tuparit oli muutama viikko sitten, ja viimeviikolla kävin Reettan tupareissa Ilmajoella. Molemmat kinkerit oli aivan mahtavat, ja Reettan tuparien lisäksi vietin halloween-iltaa SannaHiin ja Henrin luona. Käytiin Stillissä yksillä ja Holy Smokessa tanssimassa. Dj oli aivan mahtava! Soitti jopa hardstylea kun sitä pyysin <3 Eli en siis erakoidu kellaribunkkeriini, vaikka tämä ihmeellinen aamuöinen megapostaus epäsosiaalisimmista harrasteistani niin ehkä antaa ymmärtää :D

Loppuun vielä sellainen vinkkaus, että aloin seurata sellaista blogia kuin Oman elämänsä pieni, suuri pudottaja. Kyseinen blogi todella mukavaa ja rehellistä tekstiä painonpudotuksesta ja treenaamisesta, ja inspiroi minuakin käymään lenkillä vähän useammin kuin tähän asti :D Täytyy tosin tässä kohtaa mainita, että jonkinlainen syysflunssa taitaa yrittää nostaa päätään, kun meinaa olla vähän kuumeinen olo. Toivottavasti menisi nopeasti ohi, niin pääsisi pian rääkkäämään gluteus maximusta, mediusta ja minimusta :D

Schrödingerin Karvalakki

Black Light Discipline: Self Control

HNNNNGH Black Light Disciplinen Self Control on ehdottomasti tämän hetken lempibiisi, ts. olen kuunnellut sitä repeatilla viimeiset 24h. Olen katsonut läpi pahan lapsen vlogeja, ja kun Self Control soi yhdessä videossa taustalla lyhyen hetken niin BÄM, samantien iski kuin barretinluoti vesimeloniin. En edes osaa selittää mikä tuossa on niin hienoa - jotenkin alkuperäisen kappaleen fiilis on amplifioitu ihan uusiin sfääreihin, joka saa aikaan sen, että yritän laulaa biisistä lyriikat, kitarat, rummut ja syntikat yhtäaikaa ja moshaan keskenäni kolmelta aamuyöllä. 

Pahan lapsen vlogi on kyllä mahtava, sillä päheiden goottivaatteiden lisäksi sitä seuratessa pääsee tutustumaan hyvään musaan. Muun muassa Infected Mushroomin Sa'eed ja Shiny Toy Gunsin Ghost Town (Evol Intent Remix) löysi tiensä mun soittolistoille pahan lapsen vlogin kautta. Ja nyt kun kerran musiikista puhutaan, törmäsin YouTubessa Feint-nimisen dnb-artistin biiseistä tehtyyn kahden tunnin mittaiseen miksaukseen. Se on kans kuulkaas täyttä autuutta, toimii loistavasti taustamusiikkina dataillessa, piirtäessä, kirjoittaessa, pelatessa ja voileipiä syödessä.

Ja joo, vaihdoin ulkoasua jälleen kerran. Olen kyllä ihan helkutin suolainen tuosta ulkoasun mukauttamissysteemistä, jotenkin tuntuu että sen tarkoitus on käyttäjän hermojen kiristäminen, tai, jos mahdollista, perusteellinen ja lopullinen tuhoaminen. Siis - jos lataan ohjeiden mukaisen, oikean kokoisen kuvan taustalle, siitä kyseisestä kuvasta ei kuitenkaan lopulta näy taustalla (ainakaan minun koneellani) kuin neljäsosa, tai ei oikeastaan sitäkään? Voi olla että olen vaan käsi, mutta en tajua että miksi näin. Joka tapauksessa, sain ulkoasun välttävään kuosiin, ja otan parannusehdotuksia vastaan jos jotain vikaa löytyy. Ja taustalla on muuten Carinan tähtisumu. Oikeastaan olisin halunnut taustalle Luomisen pilarit, mutta ei löytynyt tarpeeksi suurta ja hienoa kuvaa, jonka olisin saanut ottaa ei-kaupalliseen käyttöön.

Tämä blogi alkaa oikeastaan muistuttaa kuukausi kuukaudelta enemmän Schrödingerin kissaa, tai näin ainakin kuvittelisin kun mietin asiaa (mahdollisten) lukijoiden näkökulmasta. Siis kun - klikkaatte itsenne tänne, niin voi olla, että olen yllättäen kirjoittanut uuden postauksen, tai voi olla, etten olekaan ja esille turahtaa, jälleen kerran, sama viisi kuukautta sitten väännetty kirjoitus. Ennen kuin sivu lataa, Karvalakki on siis hetken aikaa sekä aktiivinen että kuollut, eli ns. superpositiossa. Mietinkin blogin nimen vaihtamista Schrödingerin Karvalakiksi, mutta en ole vielä ihan varma että jaksanko.

Muita kuulumisia: kävin tänään 20 kilometrin pyörälenkillä, ja nyt tuntuu reisissä aika hyveltä. Kävin siis katsomassa mitä mökille kuuluu ja otamassa parit kuvat kun oli niin kauniin karua. Syksy on kyllä ihan paras vuodenaika: meidän mökkirannassa oli jo sentinpaksuinen jääkerros, mutta silti aurinko lämmitti ihan mukavasti. Kävin samalla reisulla mökin lähellä sijaitsevassa mettässä fiilistelemässä, vaikka vähän kuumottikin ajatus karhuista, susista ja kamikaze-lento-oravista. Ainut luontohavainto oli kuitenkin piilossa morsetellut tikka.

Ajattelin ryhtyä venyttämään alimpia korvalävistyksiä. Suunnittelin korkeintaan kahdeksaan tai kymmeneen milliin venytettyjä reikiä, sillä siitä mitasta reiät saattavat vielä palautua normaaliin kokoon ja kahdeksanmillisiin reikiin löytyy jo aika hyvin näyttävämpiäkin plugeja. Tilasin Crazy Factorysta mahtavat galaksikuvioidut venytyskorut, jotka ainakin kuvassa näyttivät ihan hyviltä :D

Suurin uutinen taitaa olla se, että lähden maaliskuussa Japaniin moikkaamaan Kallea :3 Tarkoitus olisi viipyä kaksi viikkoa ja kiertää kaikki mahdolliset ruokapaikat mitä Chibasta löytyy, turisteilla ympäriinsä sekä metsästää Gintoki- ja Trafalgar Law -figuurit. Kissasaari ja Gujo Hachiman eli Vesikaupunki olisivat kanssa aika jänniä mestoja nähdä ja kokea, mutta saa nähdä kuinka pitkälle kahden viikon aikana ehditään.

Noniin, eiköhän tässä ollut tarpeeksi turhaa jaarittelua yhden postauksen tarpeiksi :D Jatkakaa. 

Karvalakin henkiinherättäjäiset (ehkä?)

The Vision: Bring Me Up

Niin morso vaan kaikille :D

Laskin tässä, että Karvalakki on taas ollut hautautuneena kaikenlaisen muun toiminnan *köhtumblrköh* alle ainakin seitsemän kuukautta. Seuraavassa eritt. mielenkiint. lista asioista, jutuista ja aktiviteeteista, joita seitsemän kuukauden aikana on tullut tehtyä ja silleen.

• Joulukuu. Hmm. Jaa. Sen ainakin muistan, että Reetta, Tanja ja Janita vei meikäläisen syömään Pancho Villaan, koska valmistuin :D Jouluna oli kivaa, sain mm. isältä kalligrafiasetin. Joulun jälkeen käytiin Kallen kanssa Kalajoella morjenstamassa Kallen kavereita, syötiin sushia ja pelattiin Super Mariota. Uusi vuosi vietettiin perinteestä poiketen Sjoella SannaH:n ja Henrin luona senkin uhalla, että saatiin Satun vihat päällemme :D
• Tammikuun alun ainakin sluibasin ihan tuelta. Pyörin kotona ja Sjoella, tapitin animea, pelasin Ratchet & Clankia ja miittasin ReettaH:n kanssa. Välttelin muuton miettimistä :D Kuun lopussa oli kuitenkin pakko ryhdistäytyä, ja sainkin muutettua ekan tavarakuorman Kallen suosiollisella avustuksella :3
• Helmikuussa kärvistelin loputkin kamat Sjoelta kotiin SannaH:n avulla. Oli ihan outo tunne lähteä kämpästä viimeistä kertaa ja viedä avain asuntotoimistolle. Edelleen on ikävä sitä kämppää ja tietysti myös ihan huippua Kämppistä D: Toinen iso juttu helmikuussa oli se, että ryhdyin tekemään hommia kotikaupungin kirjastossa (ja onnistuin sairastumaan flunssaan heti ensimmäisellä viikolla xD).
• Maaliskuu meni lähinnä töiden parissa spurdoillessa, mitä nyt viikonloppuisin kävin Sjoella kiusaamassa Kallea. Yhtenä viikonloppuna tehtiin varsin Eeppinen Kuskireissu: päivällä käytiin Vaasassa Kallen isän pyynnöstä, ja saman päivän yönä lähdettiin vielä viemään kyyditettäviä Vähäkyröön :D Tuli siis vähän ajettua, ja oltiin kuudelta aamulla kotona. Käytiin myös koko Plusuporukan kanssa katsastamassa Jennin kämppä, mikä oli aivan mahtavaa :'DD
• Huhtikuu oli melkeinpä kokonaan samaa settiä mitä maaliskuukin. Käytiin Kallen kotona avaamassa grillauskausi ja vaihtamassa autonrenkaita. Kuulin hyvän biisin Kallen äiteen autoradiosta, mutten koskaan saanut selville mikä biisi se oli :T Harmittaa, tekisivät NRJ:lläkin kunnon listat biiseistä, satan! Juhlittiin myös SannaH:n kanssa tuplasynttäreitä.
• Toukokuussa meikäläisen pesti kirjastolla päättyi kuukaudeksi, joten häiriköin Sjoella minkä kerkisin, tosin vapun vietin sivistyneesti Tampereen Hervannassa, Laurin & Lauran residenssissä, w/ plusut ja miehet. Mestoista Varjobaari ja Cupola saivat parhaimmat arvosanat ainakin musiikin osalta. Jeren battlegear (=ööh oliko se toisen maailmansodan aikainen amerikkalaisten kypärä?) aiheutti ihailua :D Käytiin myös katsomassa kun uittivat teekkareita koskessa (ihan epistä, kun meillä päin ei uiteta), syötiin itsemme täyteen Dinerissa, käytiin yksillä Montussa ja lopulta päädyttiin takaisin hoodeille katsomaan Tuubia ja Sinkkulaivaa :'D Menin myös Sannan (ja Tiituksen) kanssa käymään Erikalla ja Juusolla Jyväskylässä, ja pääsin moikkaamaan aivan ihanaa mittelspitz-pentua, Riiaa x3 Ihan liian söbö :3
• Kesäkuussa olen ehtinyt mm. käydä Erikan ja Iinan kanssa Sannan ja Teron kihlajaisjuhlissa Sannan vanhempien mökillä, aloittaa kesätyöt kirjastossa, nähdä Tanjaa, Reettaa & Janitaa sekä saunoa itsetehdyssä juhannustelttasaunassa, joka Satun ja Pasin puheiden mukaan jää paikoilleen ainakin syksyyn saakka :D Ja sietää jäädäkin, oli se aika awesome. Jussin muuna ohjelmana oli mm. belgialaisvaihtarin muistovihon täyttäminen (itse kontribuuttasin raapustamalla sopivasti buffin ja uhkeapovisen version vaihtarista, Anni väritti vaihtarin prinsessamekon viidellä erisävyisellä glitterillä ja Satu viimeisteli teoksen lisäämällä vaihtarin pään sopivasta valokuvasta paikoilleen), Britney Spears ja Guitar Hero II.

 Noisecontrollers: All Night Long

Semmosta. Viikonloppuna olisi tiedossa Vironreissu, joka ei sinänsä kuulosta spesiaalilta, mutta se on eka kerta kun käyn ulkomailla hereillä ja maissa asti. Kesän aikana on tiedossa myös ainakin yksi mökkireissu Halsualle, Tanjan ja Jarin häät, käynti Kotkassa Kämppiksen hoodeilla, Weekend ja kuka ties mitä vielä :D

Vähän on kyllä nuivaa, kun ei koulukavereita ja muitakaan kavereita oikein ehdi enää näkemään silleen on a daily basis, mutta olen kyllä aina ollut ihan onnesta soikeana kun on päässyt kavereita edes joissain määrin näkemään. Harmi kun olen juuri sellaista mallia, joka ei oikein osaa/jaksa/hoksaa ottaa yhteyttä, vaan odottelee kolossaan että joku tulisi tökkimään sormellaan kuin sormieläin (Daubentonia madagascariensis).

Tässä kotona asustellessa olen btw tullut huomanneeksi sen, että kaipaan todella omaa kämppää. Ei siinä, tämä minun kellaribunkkerini on kyllä varsin viihtyisä ja omaa rauhaa piisaa, mutta olisi mukavaa jos myös keittiö ja kylppäri olisivat kokonaan omaa tonttia. Toisaalta vähän kyllä pelkään, vaikka erakko olenkin, että tulisin kuitenkin lopulta yksinäiseksi omassa kämpässä. Olen kuitenkin sen verran nostalgiafiilistellyt tässä kevään ja kesän aikana sitä, kun viime vuonna möllötin yksin Sjoen kämpässä, stressasin onttia ja datasin yöt läpeensä, että oman asunnon ajattelu kiehtoo enemmän kuin ahdistaa. Pitäisi vain saada rahatilanne vakaantumaan ensin.

Eipä tässä siis tämän ihmeempiä. Mukavaa jos joku yhä jaksaa palata lukemaan meikäläisen vuodatuksia. Vielä mukavampaa olisikin tietää, kuinka monta tyyppiä tämänkin luki loppuun sakka: klikatkaa joku alla olevista pienistä ruuduista (saatte itse tulkita vaihtoehtojen merkitykset), niin saan tietää montako teitä täällä on käynyt. Thank.

HUPS eli Heh Unohdin Postata Sori

Ed Sheeran: I See Fire (Kygo Remix)

Juuh elikkäs se siitä inversion method -tutkimuspostauksesta :D Tarkoitus oli kyllä ja aikeetkin hyvät, mutta en sitten saanutkaan aikaiseksi, kun päätinkin leikata hiukset taas lyhyempään malliin -> ei siitä kasvattamisesta siis olisi edes ollut hyötyä. Oh well! Ehkä joku toinen kerta.

Opinnäytetyö valmistui viime viikolla, ja pakko sanoa että sen muodostama henkinen taakka (joka siis koostui 30% yleisestä stressistä - "mä en saa tätä ikinä valmiiksi, ihan liian iso homma", 30% itseluottamuksen puutteesta - "tämähän on ihan täyttä schaissea, kuka tästä edes hyötyy", 30% laiskottelusta johtuneesta syyllisyydestä - "alotan tekeen ku oon kattonu tumblrin... Youtuben... Facen... 9gagin... oliskohan tumblriin tullu mitään uutta", sekä 10% väsymyksestä kaikkeen edellämainittuun turhaan) oli kyllä aika kiva hiissata helvettiin epänaisellisen leveiltä harteiltani. Kuitenkin on yhä sellainen olo, että tässäkö tämä nyt oli, että toisaalta sisäinen masokisti odotti jotain vielä valtavampaa ja vaivalloisempaa rutistusta.

Vaikka olenkin kovasti upottanut aikaa viime aikoina oppariin ja sen tekemisen välttelyyn, ehdin myös käydä Triangeli-risteilyllä Kämppiksen, Suikeron ja Pienen eläimen kanssa. Muutamia highlighteja mainitakseni, torstai-illan karaokessa erään sankarin uudet sanat Dirlanda-kappaleeseen olivat varsin viihdyttävät ja kymppikannen dj soitti yhdessä kohtaa hardstylea & hardcorea (tämä on tärkeää). Perjantai-iltapäivänä kuuntelimme ilmeisesti koko yön täyttä kurkkua merelle kiljuneen henkilön karaoke-esitystä Sleeping Sunista, mikä oli aika awesome vaikka kuulostikin siltä, että laulajan äänihuulet murenevat sitä mukaa olemattomiin kun esitys etenee.

Seuraavaksi alkaakin sitten mielenkiintoinen aikakausi, jahka saan kouluhommat lopullisesti pulkkaan. Oman alan töitä olisi kiva saada, ja olen valmis lähtemään vaikka toiselle puolelle Suomea jos niikseen tulee, vaikka harmittaisikin massiivisesti jättää kaverit, sukulaiset ja erityisesti Ååkke Etelä-Pohjanmaalle. Mutta en halua stressata tästä aiheesta vielä liikaa, vaikka asia kuumotteleekin tasaisin väliajoin. Jos jotain olen lyhyen elämäni aikana oppinut niin sen, että asiat ei ahdistumalla parane.

Jouluun on muuten enää kuukausi, mikä on aika trippyä taas vaihteeksi. Tuntuu että ko. hillunta alkaa joka vuosi aikaisemmin, tai sitten olen vain tulossa vanhaksi. Olen kuitenkin ihan semi-innoissani, sillä kerrankin minulla on hyvä lahjaidea ainakin yhdelle ihmiselle annettavaksi. En nyt muista että olenko aikaisemmin maininnut asiasta, mutta normaalisti olen ihan käsiii mitä tulee hyvien, hauskojen tai edes hyödyllisten lahjojen keksimiseen sukulaisille, ystäville yms. Tällä kertaa voin sanoa tsempanneeni, sillä lahja on kaiken lisäksi itse tehty :D

Minulla on muuten joulukalenterikin tälle vuodelle, mutta suklaan sijasta saan yhdeksän samanlaisen symbolin löydyttyä 20 000 €, kiitos Veikkaus ^^

Also: 100 postaus! Yass!

Vaaleanpunainen karvalakki sekä hiuspölinää

Haloo Helsinki!: Beibi

Noni! Uusi ulkoasu, hitto vieköön. Varmaan vuoden verran kärvistelin kun halusin vaihtaa Karvalakin ulkoasua, ja lopulta eilen illalla kello yksitoista, kun olisi pitänyt laittaa läppäri kasaan ja mennä vaihteeksi ihmisten aikoihin nukkumaan, tuli sellainen täydellinen "fuckit!" hetki ja ryhdyin vääntämään ihka ensimmäista banneria ever. Noh, eka versio oli erittäin pastelli ja hirveä (syytän Tumblr.in pastelligootteja), ja toinen versio oli aneemisuudessaan niin laimea että itketti. Joten lopulta turvauduin Tumblr.issakin käyttämääni ihmeellisenpunaiseen sävyyn, ja tässä sitä ollaan. Bannerin kuvat eivät ole kovinkaan jännittäviä, ja varmaankin vaihdan kuvat jossain vaiheessa joihinkin ihan randomeihin sitten kun jaksan. Ja jos sinulla on uudesta ulkoasusta mielipide jonka voin jättää huomiotta, kommentoi toki!

Hue hue, oli mahtavaa nähdä lauantaina kolmen koplaa, juoda Abc:n haaleaa teetä ja selittää puutaheinää ("Nii siis Tracon oli Tampere-talolla, Tampereella" "*tyrsk* Okei, missäs muualla Suomessa on Tampere-taloja" "...Rovaniemellä.") ja vähän syvällisempiäkin juttuja. Iina myös lupasi tulla käväisemään Sjoella jossain vaiheessa syksyä, ja päätettiin järjestää koko porukan miitti jälleen jossain vaiheessa marraskuun loppua <3

Aioin viikonloppuna pistää kuolaamani turkoosinsinisen Schwartzkopfin värin päähän, mutta törmäsin Youtubessa mielenkiintoiseen Inversion Method -videoon. Tässä videoissa siis luvataan, että hiukset kasvaisivat peräti kaksi senttiä viikon aikana jos käyttää seuraavanlaista metodia: hierotaan lämmintä öljyä, kuten oliivi- tai kookosöljyä, päänahkaan ja sen jälkeen viedään pää ylösalaisin ja hierotaan päänahkaa kolmisen minuuttia. Tämän jälkeen hiukset peitetään esim. suihkumyssyllä tai - jos ei ole käsillä mitään niin fancya - sopivan kokoisella muovipussilla, jotta lämpö pitäisi verenkierron päänahassa vilkkaana. Myssyä/muovipussia pidetään päässä puolisen tuntia tai niin pitkään kuin siltä tuntuu (esim. yön yli) ja sitten hiukset pestään kahdesti shampoolla jotta öljy peseytyisi kunnolla pois. No, minulla sattuu olemaan juuri sopivasti juurikasvu alullaan joten pääsen kätevästi seuraamaan, että kuinka legit kyseinen systeemi mahtaa minun kohdallani olla, ja tänään ajattelin heittää ensimmäisen öljyhoidon kehiin. Olen siis kahtena iltana hieronut päänahkaa pää ylösalaisin ilman öljyä, sillä luulen että jokapäiväinen öljyhoito ja sen perään rankka pesu tuottaisi enemmän haittaa kuin hyötyä muutenkin jo rutikuiville haivenilleni. Kahden päivän jälkeen en ole vielä havainnut mitään erityistä muutosta, mutta ehkä öljyhoito tepsii. Laitanpa vaikka before - after -kuvat viikonloppuna (eheh, jos muistan).

Terrrve ja heipähei!

MMD Gumi & Rin: LUVORATORRRRRY!

Uh...

Tuotaa...

Vocaloid-biisit saa ainakin mut jostain syystä aina hurjan hyvälle tuulelle *ei kovin smoothi yritys ohittaa se tosiasia, että blogi on kokenut täydellisen välikuoleman kesällä*

Oikeastaan kesällä tapahtui hyvin paljonkin kaikenlaista, mutta koska tapahtumat myös imivät melkoisesti aikaa & energiaa arkisen kirjastotäteilyn lisäksi, en sitten vaivautunut kirjoittamaan yhtä ainutta postausta. En kyllä kirjoittanut paljon mitään muutakaan *köhONTköh*, joten blogin on ihan turha olla mustasukkainen. Kaiken lisäksi, ONT:illa ja minulla on erittäin ailahtelevainen suhde... Kesän alussa meni hienosti, tutustuttiin ja vähän ujosti kirjoittelin ja lopulta pääsin vauhtiinkin, mutta huomasin nopeasti että minun täytyisi aina tehdä kaikki sen eteen, se itse ei koskaan suostu kehittymään omin avuin mihinkään suuntaan - minun täytyisi olla aina keräämässä sille lähteitä ja referoida fiksusti sillä välin kun se itse röhnöttää työpöydällä ja vaatii aina vaan lisää huomiota! Olen siis selkeästi ainoastaan antajana enkä saajana, ja viime aikoina on tuntunut siltä että kumpikaan meistä ei kehity. Välillä minulle on tullut jopa ohikiitävä ajatus siitä, että jätän sen saman tien, slut kaputt finito, mutta olen jo julkisesti ilmoittanut että vien suhteemme seuraavalle tasolle marraskuun 15. päivä, joten ei auta perääntyä.

Muut suhteet taas mitä elämässä tällä hetkellä on - ei ole muuta sanottavaa kuin että 5/5! <3 Ei voisi olla asiat paremmin, ja olen hurrrjan kiitollinen kaikille ihmisille joita ympärillä pyörii lähellä ja kaukana (erityisesti dat one pöhkö joka on tällä hetkellä Japanissa saakka >< kolme yötä vielä, hnnngh). Eli siis kiitos, että olette olemassa ja kiitos, että olen saanut tutustua teihin ja kiitos, että olen saanut hengata teidän kanssa!

Mutta mitäs kaikkea kesällä sitten tapahtui? Koska listat on kivoja niin teen listan koska listoja on kiva tehdä:

• Ebin mökkireissu suhteellisen uudenmallisessa kaveriporukassa Halsualle oli mahtava kokemus, vaikka Henrin eväspatonki levisikin Minimanin parkkikselle.
• Värjäsin hiukseni vihreiksi.
• PROVINSSI, HEMMETTI VIEKÖÖn. Über-muikea, krebaamisella ja päälavan ylitäydessä eturivissä koetuilla hengenvaarallisilla tilanteilla täytetty kevätkääryle! Niin paljon koin rakkautta Rudimentalin, Knife Partyn  ja The Prodigyn musiikkia livenä hyvässä seurassa fiilistellessäni!
• Käytiin Särkänniemessäkin erittäin kivalla porukalla, ja ja. Hukkasin puhelimeni. Yhdessä laitteessa. Sinne lens kuin älypuhelin omistajansa taskusta, kun tämä jätti huomiotta sen tosiseikan että edes viisivuotias ei olisi niin edesvastuuton että ottaisi kännykkänsä mukaan possujunaan. En ole fiksu yksilö (eikä laite ollut possujuna, just to be clear. Viisivuotiaille possujuna nyt sattuu olemaan ainut laite johon pääsevät, tiemmä).
• Ryhdyin väsäämään elämäni ensimmäistä cosplay-pukua, mutta paljastan jo nyt että en  saanut sitä Traconiin mennessä valmiiksi, vaikka kuinka tsemppasin.
• Käytiin toisenkin kerran Halsualla mökkeilemässä, ja vaikka armada järjestäytymättömiä ampiaisia kuokki jatkuvalla syötöllä seureessamme, oli silti erittäin viihdyttävä reissu ^^
• WEEKEND-FESTARIT. HOLy beachball, oli mahtava reissu. Saisi olla enemmänkin tuollaisia isompia festareita, joissa esiintyisi lähinnä edm-sakkia. I mean, Heavyweight oli cool, Knife Party oli tosi hemmetin mielenräjäyttävä (erityisesti siksi koska satuin olemaan juuri bajamajassa kun KP alkoi soittaa, ja koko koppi alkoi varoittamatta resonoida ihan erkkinä KP:n bassojen tahtiin vaikka bajamajat joihin Een kanssa tähdättiin oli melkein vtu toisessa päässä festarialuetta), Hardwellin soitto oli livenä aivan loistoa (reivailtiin omassa porukassamme ja saatiin välillä tuntemattomiakin mukaan, ihan parhautta) ja deadmau5. Mother-meaowing-deadmau5. Aivan täydellistä musiikkia, seisoin koko keikan yhdessä paikassa silmät kiinni ja vaan kuuntelin.

Tuossapa se kesä oikeastaan onkin, ja on syksylläkin jo ehtinyt tapahtua kaikkea siistiä. Käytiin mm. plusujengin kera Treella katsomassa Pienen eläimen mestat, ja koko viikonloppu meni hurjan nopeasti. Isäntäväki oli aivan loistava, mahduttiin kaikki kivasti kaksioon kun vähän tunki, ja saatiin syödä Chef Kurren luomuksia ("Yez, iz verry eatable!").

Kävin myös elämäni ekaa kertaa Traconissa, joka oli samalla myös eka con missä olen koskaan käynyt. Vähän kyllä harmittaa etten saanut cossia valmiiksi, sillä ei se ollut edes kovin suuritöinen puku, ja jos olisin saanut sen valmiiksi niin oltaisiin voitu paricossata kivasti Kallen kanssa Natsua ja Erzaa. Oh well. Animeconissa sitten. Tuli kuitenkin Traconin-reissulla tutustuttua hyviin tyyppeihin, syötyä japanilaisessa ravintolassa sekä ostettua One Piece -sälää, nyt omistuksessani on hervoton kahvimuki jossa on Luffyn pärstä, sekä kaksi etsintäkuulutusjulistetta - niin ikään Luffy sekä toisessa Zoro. Kaikki etsinäkuulutukset olisi tietysti tarkoitus hamstrata. Olin myös hyvin fiiliksissä siitä tosiasiasta, että Traconissa todella oli aika paljon väkeä, joko cosplay-asuissa tai muuten vaan ernukamppeissa, sekä myös minun kaltaisiani taviksia. Olo oli jotenkin erikoinen, kun tajusin että nämä kaikki ihmiset joita ympärillä pyörii, ovat kiinnostuneita samoista asioista ja aiheista kuin minä. Kliseenomaisesti voisin sanoa, että tunsin ehkä ekaa kertaa elämässäni kuuluvani johonkin isompaan porukkaan, vaikka en siltikään kovin rohkeasti uskaltanut lähestyä esim. cossaajia ottaakseni kuvia. Toisaalta olen vähän bummed out koska en ole aiemmin voinut/viitsinyt/älynnyt käydä coneissa, mutta toisaalta olen aika innoissani kun pääsin kokemaan tuonkin puolen anime- ja mangaharrastuksesta vihdoin viimein - ja asiantuntevassa seurassa ^^

Tällä hetkellä istun kotona, kuuntelen varmaan viidettä kertaa Black Sun Empiren Podcast 21:ä, murehdin yhtä tekemättä jäänyttä koulutehtävää (kaikkea ei voi muistaa) sekä odottelen innolla huomista, kun näen Erikaa, Iinaa ja Sannaa pitkästä aikaa ^^ 

Namaste vaan koko nakamalle

Namaste feat. Tiana Khasi: Signs (Original Mix)

Koska kevääseen yksinkertaisesti kuuluu dnb. Se on kuulkaas sellaista musiikkia, jota kuuntelee mielellään kun viilettää pyörällä keväisen auringon lämmittämiä katuja pitkin, puissa on melkein jo lehdet ja oho taas sataa räntää. No vitt-

Ilmeisesti spämmiboteilla on ollut vaihteeksi taas kunnon feastit allekirjoittaneen blogin parissa. Melkein viisituhatta katselukertaa täynnä! Kiitos ja kumarrus (lähinnä itäisen naapurimme suuntaan mitä tulee niihin spämmibotteihin). Niin ja kiitokset myös teille kaikille muillekin lukijoille, jotka säännöllisen satunnaisesti vierailette Karvalakin tarjoamien viisauksien äärellä. Olettekos ihan hassuja.

Asiat ovat tällä hetkellä todella ennätyshyvin. Kesätyöpaikka, Provinssiliput (kiitos serkulle mahtavasta syntymäpäivälahjasta<3), Webropol-tunnukset ja tiedonhankinnan ja -haun tenttikirja ovat kaikki enemmän tai vähemmän plakkarissa. Näin myös (vahingossa) Wanted-leffan pitkästä aikaa, ja vaikka se ei erityisen säväyttävä olekaan, elokuvan loppu - tarkemmin viimeinen kohtaus on se juttu mikä tekee siitä katsomisen arvoisen, vähän sama kuin Death Proofissakin (yli puolet leffan kestosta mietin että miksi ostinkaan tämän, kunnes viimeinen kohtaus). Ainut asia, mikä mielen vetää matalaksi, on tämä loputon saamattomuus. Nimimerkillä binge watching One Piece 15 episodes in a row, vaikka tänään olisi voinut tehdä vaikka mitä muuta! On se hyvä sarja kuitenkin, vaikka fillerit ovat rasittavinta ikinä. Mutta kyllä kannatti, sillä nyt olen melkein saanut mangan suomijulkaisun kiinni ja mikä parhainta - Trafalgar Law <3 Huomasin muuten sellaisen jännän ilmiön, että Nereidisaarten tapahtumat etenivät mangassa ennätysnopeasti, mutta kyseisessä anime-arcissa olin jumissa monta kuukautta kuin täi tervassa. Ja nyt Punk Hazard-tarina etenee älyttömän nopeasti, melkein yhtä jouhevasti kuin mangassakin - ei turhaa taistelukohtausten pitkitystä tai wtf-"huumori"välikohtauksia, jotka ovat - fillerien lisäksi - yksi turhauttavimmista jutuista mitä animesarjoissa esiintyy.

Olen myös melkein lukenut loppuun sellaisen keveän kirjasen kuin A Dance with Dragons. Olin aivan liekeissä ensimmäisen kolmasosan ajan, mutta sitten tarinalle tapahtui jotain ja asiat alkoivat liikkua eteenpäin hitaammin... Kahlasin puoleenväliin saakka ja vähän yli, ja viimeinkin A Feast for Crows ja A Dance with Dragons -aikajanat yhdistyivät. Että ei kun uutta paskaa tuulettimeen vaan! Olen mielenkiinnolla seurannut Tumblr.issa sellaista blogia kuin fuckyeahgameofthrones, joka postaa lähinnä gifsettejä uusimmista tv-sarjan jaksoista. Ilmeisesti viimeisin tv-sarjan tuotantokausi on lievästi romaanien tarinasta poikkeava, ja mielenkiinnolla odotan että pääsen senkin sitten aikanaan näkemään ja tuomitsemaan käsikirjoittajien näkemykset. Sain muuten pari päivää sitten Lykke Lin Gunshot-kappaletta kuunnellessani idean GoT-aiheisesta musiikkivideosta, jossa kerrattaisiin tarinaa Sansan näkökulmasta - kuunnelkaa vaikka itse, ja tulkaa sitten sanomaan että eikö muka sopisi Sansan teemakappaleeksi.

Ja juu, olen valittanut Sansasta joka suuntaan, mutta samalla salaa toivon, hiilenpalasesta hioutuisi briljantti. Lisäksi Sophie Turner on nätti.